Muuttuvat käsitykset pölyn vaaroista

Covid-19:n monien vaikutusten joukossa on ollut työntekijöiden hyvinvoinnin uudelleen korostaminen. Pandemian myötä on alettu pohtia, mitä tarkoittaa olla vastuullinen työnantaja ja missä määrin työnantajilla on velvollisuus suojella työntekijöitä. Pandemian myötä vahvistui ymmärrys, että työturvallisuus on muutakin kuin vain onnettomuuksien välttämistä ja että näkymättömät uhkat voivatkin usein olla tappavimpia.

Ilmassa leviävät epäpuhtaudet kuuluvat tähän luokkaan, ja ne ovat merkittävä sairauksien ja kuolemien aiheuttaja. Maailman terveysjärjestön mukaan 2016 vuonna 450 000 kuolemantapausta johtui työperäisistä hiukkasista, kaasuista ja savukaasuista – mikä oli enemmän kuin määrä vastaavassa ajassa tapaturmissa kuolleita.

Vaikka menehtyneiden määrä on kauhistuttava, aliarviodaan pölyn vaaroja yhä edelleen. Ehkä syynä on, että pölyn ja muiden hiukkasten aiheuttamat sairaudet ja kuolemat ovat vähemmän näkyviä ja dramaattisia kuin työtapaturmat. Krooninen, obstruktiivinen keuhkosairausm silikoosi ja keuhkosyöpä ovat mahdollisesti tappavia sairauksia, mutta niiden oireet voivat ilmaantua vasta monta vuotta altistumisen jälkeen. Tapaturmilla taas on välittömiä, näkyviä seurauksia, mikä saattaa selittää miksi ne nähdään edelleen – virheellisesti – merkittävimpänä terveysriskinä työpaikalla.

Ilmassa olevat ja näkymättömät hiukkaset ovat suurin vaara

Pienimmät pölyhiukkaset ovat usein kaikkein vaarallisimpia: ne ovat syttyviä, aiheuttavat mahdollisesti vakavia terveysongelmia eivätkä ole samalla tavalla näkyviä kuin suuret hiukkaset. Aiemmin asiasta on tehty vaistonvaraisia, päinvastaisia päätelmiä, minkä seurauksena eräät vaarallisimmista ilmateitse leviävistä aineista on todennäköisesti jätetty huomiotta.

Tehokas pölyntorjunta on järkevä taloudellinen päätös

Pandemian jälkeisenä aikana edellämainitut virhearviot saattavat harvinaistua. Ilmateitse leviävien epäpuhtauksien vaarat ymmärretään nykyään laajemmin, ja epäturvalliset työpaikat voivat aiheuttaa haittaa yrityksen taloudelle ja maineelle. Kun lisäksi huomioidaan mahdolliset oikeudelliset sanktiot ja poissaoloihin menetetty aika, on selvää että tehokas pölyntorjunta on paitsi järkevä taloudellinen ratkaisu, myös eettisesti ja juridisesti tärkeä päätös.

*Maailman terveysjärjestö WHO:n (2021) ja Kansainvälinen työjärjestö ILO:n yhteiset arviot työhön liittyvien sairauksien ja vammojen aiheuttamista kuormituksesta 2000-2016; globaali seurantaraportti.